Mitä Apostolien teot 2:38 opettaa pelastuksesta?
Apostolien teot 2:38 on ehkä väärin ymmärretyin jae koko Raamatussa. Hämmenys tämän jakeen ympärillä näkyy erityisen hyvin suomalaisissa keskusteluissa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kaikki suomenkieliset Raamatut ovat kääntäneet sen väärin. Joudun käyttämään tässä artikkelissa englanninkielistä Kuningas Jaakon Raamattua, koska suomen ja kreikan välillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi sanavastaavuutta tämän jakeen kunnolliseen selittämiseen.
Acts 2:38 (KJV)
"Then Peter said unto them, Repent, and be baptized every one of you in the name of Jesus Christ for the remission of sins, and ye shall receive the gift of the Holy Ghost."
Kuten on aina laita minkä tahansa yksittäisen raamatunkohdan kanssa, paras tapa saada selville sen tarkoitus on tarkastella sitä muiden raamatunkohtien opetusten valossa. Kasteen ja pelastuksen kohdalla Raamattu opettaa selvästi, että pelastumme yksin armosta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, emmekä tekojen kautta, joihin kastekin kuuluu (Ef. 2:8-9). Näin ollen mikä tahansa opetus, jonka mukaan kaste tai mikään muu teko on välttämätön pelastuksen kannalta, on väärä. Jos et ole varma omasta pelastuksestasi, suosittelen katsomaan tämän videon.
Miksi sitten jotkut päätyvät siihen lopputulokseen, että meidät täytyy kastaa pelastuaksemme? Monesti keskustelu tämän raamatunjakeen opetuksesta koskien kasteen merkitystä pelastuksessa keskittyy siinä esiintyvän kreikankielen sanan "eis" (englanniksi for) merkitykseen. Kun Ihmiset, jotka uskovat kasteen pelastavan, lukevat kohdan "be baptized every one of you in the name of Jesus Christ for the remission of sins", he olettavat, että sana "for" tarkoittaa tässä jakeessa "in ordet to get". Sanalle "for" on kuitenkin kreikassa ja englannissa monia mahdollisia käyttötapoja. Esimerkiksi joku voi sanoa sinulle, "Take two aspirin for your headache". On aivan selvää, että hän ei halua sinun ottavan aspiriinia "jotta saisit päänsäryn", vaan "koska sinulla on päänsärky".
Sanalle "for" on kolme mahdollista selitystä, jotka soveltuvat Ap. t. 2:38:n asiayhteyteen. 1--“in order to get, in order to have (jotta saisit syntisi anteeksi),” 2--“because of, as the result of (koska olet saanut syntisi anteeksi),” tai 3--“with regard to (ottaen huomioon syntiesi anteeksiannon)”. Koska jokainen näistä soveltuu tähän raamatunkohtaan, meidän on tutkittava asiaa tarkemmin saadaksemme selville oikean käännöksen.
Aloitamme tarkastelemalla alkuperäiskieltä ja kreikan sanan "eis" merkitystä. Se on yleinen kreikankielen sana ja sitä on käytetty 1774 kertaa Uudessa Testamentissa. Se voidaan kääntää monin eri tavoin. Aivan kuten englannin sanalla "for", sillä voi olla useita eri merkityksiä. Näemme tässä jakeessa ainakin kaksi tai kolme mahdollista lukutapaa, joista yksi näyttää tukevan sitä tulkintaa, että kaste vaaditaan pelastukseen, ja kaksi sellaista, jotka eivät sitä tue. Vaikka molemmat kreikan sanan eis merkitykset nähdään Raamatun eri kohdissa, merkittävät kreikan kielen tutkijat, kuten A. T. Robertson ja J. R. Mantey, ovat sitä mieltä, että tämä kreikankielen prepositio "eis" (for) on käännettävä Ap. t. 2:38:ssa sanoilla "because of" tai "in view of", eikä suinkaan "in order to get" - the remission of sins.
Matt. 12:41 on esimerkki tämän preposition käytöstä, missä "eis" kuvaa toiminnan seurausta. Tuossa esimerkissä Nineven miehet "repented at (eis) the preaching of Jonas". Tämä jae opettaa selvästi, että he kääntyivät, "koska" Joona saarnasi. Samalla tavoin Ap. t. 2:38 opettaa, kuinka heidät kastettiin, "koska" he olivat uskoneet ja siten saaneet syntinsä anteeksi (Joh. 1:12; Joh. 3:14-18; Joh. 5:24; Joh. 11:25-26; Ap. t. 10:43; Ap. t. 13:39; Ap. t. 16:31; Ap. t. 26:18; Room. 10:9; Ef. 1:12-14). Tämä tulkinta on yhdenmukainen Pietarin kahden seuraavan muistiinkirjoitetun ja uskottomille suunnatun saarnan kanssa, joissa hän yhdistää syntien anteeksisaamisen mielenmuutokseen ja Kristukseen uskomiseen ilman mitään viittausta kasteeseen (Ap. t. 3:17-26; Ap. t. 4:8-12).
Tässä tarkastelun alaisessa jakeessa on preposition merkityksen lisäksi toinen huomionarvoinen seikka, nimittäin muutos yksikön toisen ja kolmannen persoonan välillä. Pietarin kehotuksessa kääntyä ja ottaa kaste kreikan kielen verbi "repent" on monikon toisessa persoonassa kun taas verbi "be baptized" on yksikön kolmannessa persoonassa. Kun tämä yhdistetään siihen, että pronomini "your" ilmaisussa "for the remission of [your] sins" on myös monikon toinen persoona, auttaa tämä tärkeä eroavaisuus meitä ymmärtämään jakeen merkityksen. Tämä muutos monikon toisen ja yksikön kolmannen persoonan välillä näyttää yhdistävän ilmaisun "for the remission of sins" suoraan kehotukseen "repent/kääntykää". Kaikki tämä huomioiden jae tarkoittaa, "Kääntykää, jotta saisitte syntinne anteeksi ja kukin teistä ottakoon kasteen".
Raamattu tekee selväksi, että usko on pelastuksen ehto ja vaatimus, mutta samaa ei voida sanoa kasteesta. Raamattu ei opeta, että jos jotakuta ei kasteta, hän ei pelastu. Se tosiasia, että kaste ei ole pelastuksen eikä Pyhän Hengen saamisen ehto käy ilmi, jos luemme hieman pidemmälle Apostolien teoissa.
Ap. t. 10:43:ssa Pietari kertoo Korneliukselle, "that through his name whosoever believeth in him shall receive remission of sins" (huomaa, että kasteesta ei ole tähän mennessä sanottu sanaakaan ja kuitenkin Pietari yhdistää uskon Kristukseen syntien anteeksisaamiseen). Tilanne jatkuu seuraavasti, "While Peter yet spake these words, the Holy Ghost fell on all them which heard the word" (Ap. t. 10:44). Vasta kun he olivat uskoneet ja siten saaneet syntien anteeksiannon ja Pyhän Hengen lahjan, Kornelius ja hänen perheensä kastettiin (Ap. t. 10:47-48). Jakeen asiayhteys on hyvin selviä: Kornelius ja hänen perhekuntansa saivat sekä syntinsä anteeksi, että Pyhän Hengen, ennen kuin heidät kastettiin. Pietari salli heidän kasteensa tuona päivänä, koska Pyhän Hengen saaminen oli ilmeistä heidän kohdallaan, samoin kuin se oli ollut Pietarin ja juutalaisten uskovien kohdalla.
Kasteella käynti on (tai ainakin tulisi ideaalitilanteessa olla) kristillisen elämän ensiaskel, jossa uskoon tullut henkilö aloittaa julkisen uskonelämänsä ja liittyy paikalliseen seurakuntaan. Vaikka kaste on tärkeä tapahtuma kristityn elämässä, se (tai sen puute) ei määritä sitä, missä hän viettää ikuisuutensa. Sen määrittää ainoastaan hänen uskonsa. Raamatun kanta tähän asiaan on selkeä; se tekee meille toistuvasti hyvin selväksi, että me (olimmepa sitten kastettuja tai emme) pelastumme yksin armosta ja uskosta Kristukseen (Joh. 1:12; Joh. 3:16; Ap. t. 16:31; Room 3:21-30; Room. 4:5; Room. 10:9-10; Ef. 2:8-10; Fil. 3:9; Gal. 2:16).
Kirjoitus perustuu suurelta osin gotquestions.org -sivuston "Opettaako Ap. t. 2:38, että kaste on välttämätön pelastumiselle?" artikkeliin: https://www.gotquestions.org/Suomi/apostolien-teot-2-38-kaste.html
